Sammal kasvaa katolle yleensä silloin, kun katon pinta pysyy pitkään kosteana. Varjoisat kohdat, puut talon lähellä, pohjoisen puolen lape ja katon pinnalle kertyvä lika luovat olosuhteet, joissa sammal viihtyy.

Käytännössä sammal ei ilmesty katolle sattumalta. Se kertoo usein siitä, että katto ei kuivu yhtä nopeasti kuin sen olisi hyvä kuivua.

Meillä täällä Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeessä vuodenaikojen vaihtelu, lumi, sade ja puustoiset tontit voivat lisätä tätä ilmiötä monissa omakotitaloissa. Sammalen kasvuun vaikuttavat esimerkiksi:

• katon varjoisuus.
• puiden lehdet, neulaset ja muu orgaaninen lika.
• katon kaltevuus ja veden poistuminen.
• kattomateriaali ja pinnan kunto.
• se, milloin katto on viimeksi puhdistettu tai huollettu.

Jos sammalta näkyy vain pienessä kohdassa, tilanne ei välttämättä ole vakava. Silti se kannattaa nähdä varhaisena merkkinä siitä, että katon huollon tarve on hyvä arvioida.

Myös BMI:n katon huolto-ohjeissa korostetaan katon säännöllistä tarkastamista ja puhtaanapitoa. Tarkka puhdistustapa valitaan silti aina kattomateriaalin ja katon kunnon mukaan.

Sammal ei ole heti haitallista katolle, mutta se ei ole pelkkä ulkonäköasiakaan. Sammal pitää kosteutta katon pinnassa ja voi hidastaa katon kuivumista sateen, lumen tai aamukasteen jälkeen. Kun kosteus jää katolle pitkäksi aikaa, katon pinta joutuu kovemmalle rasitukselle.

Tiilikatolla sammal voi lisätä riskiä, että kosteus ja pakkasvaihtelut kuluttavat pintaa ajan kanssa. Huopakatolla taas väärä puhdistustapa voi olla itse sammalta suurempi riski, jos kattoa käsitellään liian kovakouraisesti.

Sammal voi myös irrota ja kulkeutua ränneihin. Jos sadevesikourut täyttyvät sammaleesta, lehdistä ja muusta liasta, sadevesi ei enää kulje yhtä hallitusti pois talon rakenteista. Siksi sammaleen poisto liittyy usein myös katon ja kourujen yleiseen huoltoon.

Jos haluat syventyä tarkemmin siihen, milloin kasvusto alkaa lisätä katon kosteusrasitusta, lue myös artikkeli sammaloitunut katto ja kosteusriski.